Olo alkaa olla paljon helpompi kuin esim. noin kaksi viikkoa sitten kun pahaolo oli voimakkaimmillaan. Edelleen syön todella usein, mutta sillä se pienikin huononolon tunne pysyy poissa. Väsymys ei ole myöskään enää niin pahaa, tosin voisin edelleen mennä jo yhdeksältä illalla nukkumaan. Käytännössä se on kuitenkin mahdotonta. Maha turpoaa entisestään ja tosiaan voi tuntea kuinka massu siellä veyttää itseään isommaksi. Alle kaksi viikkoa ultraan, joten nopeastihan tämän aika on mennyt.

Hieman edelleen ihmettelen, että onko alkuraskauden pahin kausi jo ohi, tuskin se tästä enää rankemmaksi voi muuttua. Kohtahan porskutellaan jo toisella kolmanneksella, tai pian ainakin!

Niin ja viimeistään huomena Pikkis ei ole enää alkio, vaan sikiö! Kaikki elimet on muodostuneet, ja tästä lähtien vain kasvetaan hurjaa vauhtia!

rv 9+6 tai 10+3