Pari kertaa tässä välissä on tullut käytyä neuvolassa, ja edelleen kaikki on kuin oppikirjasta. Seuraavan kerran menen sitten tiistaina 29.9. (tai toivon tietenkin ettei enää tarvisi...) Jos Pikkis olisi ollut yhtä vikkelä kuin siskonsa, olisi tänään ollut syntymäpäivä. Vaan ei tainnut Pikkis tajuta äitin vinkkejä, että voisi tulla jo ulos. Oma olo alkaa olla malttamaton. Mitään ei pysty kunnolla enää tekemään ja Eveliinankin hoito alkaa olla työlästä ison mahan kanssa, joten turhautumista on ilmassa. Pitäisi varmaan keksiä jotakin tekemistä päiviksi, niin ei tarvitsisi kahlata kaikkia mahdollisia synnytyskäynnistysvinkkejä päivät pitkät... Maha on eilen illalla varsinkin supistellut jatkuvasti ja jo hieman kipeämmin, mutta tosi ei kuitenkaan ollut kyseessä. Toiveet oli suuret edellisyötä varten, mutta turhaan.

Pikkis on edelleen todella vilkas tapaus ja maha saa mitä ihmeellisimpiä muotoja kun toinen punkee pyllyään ja jalkojaan eri suuntiin. Paljon on myös ollut vihlontoja nivusissa ja ihme pakara vihlontoja. Eilen jätin iltapalan syömättä ja aamullakin join kahvin vain, jos olisi edes jotakin vaikuttanut, mutta nälkä ja kuikku iski...Fiksuna vetona söin sitten kiskalta ostamani valkosuklaalevyn kokonaan!! Noh olipahan hyvää. Kävin myös pari kertaa tällä viikolla niska-hartia hieronnassa ja kyselin jo etukäteen vyöhyketerapiahoitoja. Eli Pikkis, jos et ole ymmärtänyt tulla ulos viikon sisällä, ottaa äiti sitten kovemmat otteet käyttöön. Tämä olkoon uhkaus!=)

Ny loppuu valitus ja menen juomaan lisää kahvia. Riisitkin poltin aamulla kattilanpohjaan...plaaahhh.